Siirry navigointiin

Mitä letkuravitsemus on

Letkuravitsemusta käytetään potilaille, joilla on toimiva tai osittain toimiva ruoansulatuskanava ja jotka eivät voi, saa tai halua syödä riittävästi tavallista ruokaa tai täydennysravintovalmisteita täyttääkseen ravinnontarpeensa. Letkuravitsemusta käytetään myös potilaille, joille syöminen on vasta-aiheinen esimerkiksi tajuttomuuden tai nielemisen aiheuttaman vaaran vuoksi (Stratton RJ, Elia M, 2007).

Letkuravitsemusta käytetään potilaille, joilla on toimiva tai osittain toimiva ruoansulatuskanava ja jotka eivät voi, saa tai halua syödä riittävästi tavallista ruokaa tai täydennysravintovalmisteita täyttääkseen ravinnontarpeensa. Letkuravitsemusta käytetään myös potilaille, joille syöminen on vasta-aiheinen esimerkiksi tajuttomuuden tai nielemisen aiheuttaman vaaran vuoksi (Stratton RJ, Elia M, 2007).

Letkuravintovalmisteet ovat Euroopan komission lainsäädännössä (komission direktiivi 1999/21/EY) valmistetun määritelmän mukaisia erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettuja ruokavaliovalmisteita [1].

Letkuravitsemusta käytetään ravitsemushoitoon eri syistä.

Letkuravitsemus voi lisätä tai turvata ravinnonsaantia, jos suun kautta saatava ravinto on riittämätöntä. Letkuravitsemusta käytetään esimerkiksi potilailla, joilla on neurologisesta sairaudesta johtuva nielemishäiriö, joille tehdään suuri pään ja kaulan alueen tai ruoansulatuskanavan syöpäleikkaus, tai joilla on vakavia vammoja. [2,3]
Parenteraalinen ravitsemus tarkoittaa suonensisäistä ravitsemusta. Sitä käytetään, jos enteraalinen ravitsemus on mahdoton tai vasta-aiheinen. Esimerkkejä tästä ovat suoli-iskemia tai -tukos, vakava imeytymishäiriö tai runsaasti vuotavat fistelit. [4]

Useat tahot, kuten American Society for Parenteral and Enteral Nutrition (ASPEN), Society of Critical Care Medicine ja Ison-Britannian National Collaborating Centre for Acute Care, pitävät enteraalista ravitsemusta parempana vaihtoehtona parenteraaliseen ravitsemukseen verrattuna. Suositukset pohjautuvat luotettavaan, eri potilastyyppejä käsittelevään lääketieteelliseen kirjallisuuteen, josta käy selkeästi ilmi enteraalisen ravitsemuksen edut verrattuna parenteraaliseen ravitsemukseen. [5,6]

Kirjallisuusviitteet

  1. Komission direktiivi 1999/21/EY, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1999, ruokavaliovalmisteista erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin.
  2. Arends J et al; ESPEN (European Society for Parenteral and Enteral Nutrition). ESPEN Guidelines on Enteral Nutrition: Non-surgical oncology. Clin Nutr. 2006 Apr;25(2):245-59.
  3. Volkert D et al; ESPEN (European Society for Parenteral and Enteral Nutrition). ESPEN Guidelines on Enteral Nutrition: Geriatrics. Clin Nutr. 2006 Apr;25(2):330-60.
  4. Stroud M et al. Nutrition support for adults oral nutrition support, enteral tube feeding and parenteral nutrition. Methods, evidence & guidance. National Collaborating Centre for Acute Care - UK, 2006 ;-(-):1-176.
  5. McClave SA et al. Guidelines for the Provision and Assessment of Nutrition Support Therapy in the Adult Critically Ill Patient: Society of Critical Care Medicine (SCCM) and American Society for Parenteral and Enteral Nutrition (A.S.P.E.N.). JPEN J Parenter Enteral Nutr, 2009. 33(3): p. 277-316.Cangelosi MJ et al. A clinical and economic evaluation of enteral nutrition. Curr Med Res Opin. 2011 Feb; 27(2):413-22.
  6. Cangelosi MJ et al. A clinical and economic evaluation of enteral nutrition. Curr Med Res Opin. 2011 Feb;27(2):413-22.