Seuraava sivusto ja sen tiedot on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille.

Pyydämme sinua vahvistamaan, että olet terveydenhuollon ammattilainen. Jos olet kuluttaja, valitse "kuluttaja" ja pääset suoraan kuluttajille suunnatuille sivuillemme tai ”takaisin kotisivulle”. Äidinmaito on pienen vauvan parasta ja ensisijaista ravintoa. Äidinmaidonkorvikkeita, vieroitusvalmisteita ja imeväisille tarkoitettuja erityisvalmisteita koskevaa tiedotusta ja markkinointia säätelee Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus 1216/2007. Tämän asetuksen mukaisesti tietoa näiden tuotteiden ominaisuuksista ja käytöstä voivat lapsiperheille välittää ainoastaan terveydenhuollon ammattilaiset.

Lehmänmaito-allergia diagnosointi ja ruokavaliohoito

DIAGNOSOINTI EI OLE AINA SELKEÄÄ

Lehmänmaitoallergiassa elimistön immuunijärjestelmä reagoi poikkeavasti lehmänmaidon proteiiniin. Sen aiheuttamat oireet voivat olla monentyyppisiä ja epämääräisiä. Oireet aiheuttavat usein perheelle suurta huolta.

Allergia lehmänmaidon proteiineille voi olla IgE- tai ei-IgE välitteinen.

  • IgE-välitteisen allergian diagnosoiminen on usein selkeämpää, koska sitä tukevat sekä veri- ja ihopistokokeiden että eliminaatioruokavaliojakson tulokset.
  • Ei-IgE-välitteisen allergian toteamiselle ei ole selkeitä diagnostisia työkaluja, joten lääkärit perustavat diagnoosin eliminaatioruokavalioon ja lapsen yleiseen sairaushistoriaan.

Lapsi tulisi ohjata lääkärin tutkimuksiin mahdollisimman pian oireiden alkamisesta. Vanhempia tulisi kannustaa pitämään päiväkirjaa lapsen oireista ja syömisestä ennen lääkärillä käyntiä.

Lataa ilmainen maitoallergian oirepäiväkirja alla olevasta linkistä.

MITEN LEHMÄNMAITOALLERGIA DIAGNOSOIDAAN?

Tällä hetkellä ei ole olemassa testiä, joka osoittaisi varmasti onko kyseessä maitoallergia. Osa testeistä voi viitata allergiaan, vaikka lapsella ei sitä olisikaan. Toiset testit eivät taas aina havaitse allergiaa, vaikka sellainen olisikin. Testeistä on usein apua diagnosoinnissa, mutta usein se perustuu lääkärin esittämien kysymyksien vastauksiin lapsen kliinisestä tilasta. Tärkeä osa lehmänmaitoallergian diagnosointia on maitoproteiinin altistus-välttö-koe, jossa lapselle kokeillaan täysin maidotonta ruokavaliota 2-4 viikon ajan. Tällöin nähdään, häviävätkö oireet.

Jos lääkäri ehdottaa maidottoman ruokavalion kokeilemista on hyvä ohjeistus tarpeen, jotta lapsen ravintoon ei vahingossa päädy maitoa sisältäviä tuotteita. Jos niin käy, maidottoman ruokavalion vaikutuksia on vaikea arvioida jälkeenpäin. Maidottoman ruokavaliojakson täytyy olla muutaman viikon mittainen, koska esim. tietyt suolisto-oireet vaativat hävitäkseen pitkän ajan. Maitoallergisen lapsen suoliston tulee antaa toipua ilman maitoa, ennen kuin se pystyy toimimaan jälleen normaalisti. Vaaditaan kärsivällisyyttä, jotta kokeilua ei keskeytetä liian aikaisin.

Lue lisää maitoallergiasta www.maitoallergia.fi ja sen diagnosoinnista www.kaypahoito.fi

SEURANTAKÄYNTI LÄÄKÄRISSÄ

Seuranta lääkärin vastaanotolla on tärkeää. Tuolloin käydään läpi lapsen oireet ja arvioidaan, ovatko ne hävinneet maidottoman jakson aikana. Usein tässä vaiheessa maito palautetaan ruokavalioon nk. altistuskokeessa ja havainnoidaan, palaavatko oireet takaisin.

Jos lapsen oireet häviävät maidottoman jakson aikana ja palaavat, kun ravintoon sisältyy taas maitoa, voidaan lapsella diagnosoida maitoallergia.

On tärkeää, että lapsi jatkaa maitotuotteiden syömistä, jos maidoton useita viikkoja kestänyt oikein toteutettu ruokavaliokokeilu ei tuottanut tulosta. Tällöin jatkotutkimukset saattavat olla tarpeen oireiden todellisen syyn selvittämiseksi.

IGE- JA EI-IGE-VÄLITTEISET ALLERGIAT

Lehmänmaitoallergia voi olla IgE- tai ei-IgE-välitteinen riippuen siitä, missä kohtaa immunologista järjestelmää reaktio tapahtuu.

IgE (immunoglobuliini E)

Välittömät oireet: minuutti – 2 tuntia
Validoituja diagnostisia työkaluja käytettävissä
IgE-välitteinen (vasta-aine)
Mekanismit tunnetaan

Ei-IgE (ei-immunoglobuliini E)

Viivästyneet oireet: 1 tunti – useampia päiviä
Ei validoituja diagnostisia työkaluja
Solu-välitteinen
Mekanismeja ei täysin tunneta

LEHMÄNMAITOALLERGIAN RUOKAVALIOHOITO

Kun lapsella diagnosoidaan lehmänmaitoallergia, tulee hänen noudattaa oireiden välttämiseksi ruokavaliota, joka ei saa sisältää yhtään lehmänmaidon proteiinia.

Myös lehmänmaitoallergisten lasten äitejä tulee kannustaa imettämisen jatkamiseen. Tavanomaisesti heidän ei tule karsia allergeeneja ruokavaliostaan, vaan voivat käyttää niitä tavalliseen tapaan. Hyvin haastavissa tilanteissa, jossa myös äiti aloittaa eliminaatioruokavalion voi ravitsemusneuvonta olla tarpeen, jotta kaikki lehmänmaitoproteiinin lähteet saadaan poistettua myös äidin ruokavaliosta.

Korvikeruokintaa saavilla vauvoilla tulee käyttää hypoallergeenista valmistetta. Vanhemmat luottavat terveydenhuollon ammattilaisten neuvoihin valmisteen valinnassa. Hypoallergeeniset valmisteet jaetaan kahteen luokkaan: pitkälle pilkottuihin valmisteisiin (eHF) ja aminohappopohjaisiin valmisteisiin (AAF). Toisin kuin pitkälle pilkotut valmisteet, aminohappopohjaiset valmisteet eivät ole maitopohjaisia ja vähentävät edelleen riskiä lehmänmaidon proteiinien aiheuttamalle reaktiolle.

Suositusten mukaan lievään tai kohtalaiseen allergiaan tulisi ensisijaisesti käyttää pitkälle pilkottuja valmisteita. Mikäli oireet eivät helpotu pitkälle pilkotuilla valmisteilla, tulisi vaihtaa aminohappopohjaiseen valmisteeseen.

Maidoton ruokavalio

Sinua saattaa myös kiinnostaa

Suosituksellasi on merkitystä

Vanhemmat luottavat terveydenhuollon ammattilaisiin valitessaan lehmänmaitoallergiselle lapselle sopivaa valmistetta

Lue lisää

potilastuki

Haluamme tukea terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja siksi tarjoamme laajan valikoiman materiaalia osaksi potilaan hoitoa.

Lue lisää

Lehmänmaitoallergia

Lehmänmaitoallergia on vauvojen ja pikkulasten yleisin ruoka-allergia. Se voi tuoda koko arkeen haastetta niin lapselle kuin hänen vanhemmilleen. Maitoallergian esiintyvyys alle 3-vuotiailla on noin 2-3%.

Lue lisää

Laktoosi-intoleranssin ja maitoallergian välinen ero

Maitoallergian oireet aiheutuvat maitoproteiinista kun taas laktoosi-intoleranssi johtuu elimistön heikentyneestä kyvystä pilkkoa maitosokeria.

Lue lisää

Viitteet

1. Schoemaker AA, Sprikkelman AB, Grimshaw KE, Roberts G, Grabenhenrich L, Rosenfeld L, et al. Incidence and natural history of challenge-proven cow’s milk allergy in European children-EuroPrevall birth cohort. Allergy. 2015;70(8):963-72.
2. Sicherer SH, Wood RA, American Academy of Pediatrics Section On A, Immunology. Allergy testing in childhood: using allergen-specific IgE tests. Pediatrics. 2012;129(1):193-7.
3. Fiocchi et al 2010 (DRACMA)
4. Boyce et al Journal of Allergy and Clinical Immunology 2010
5. Wood. Pediatrics Vol. 111 No. 6 June 2003.