Fyysinen hauraus ja sairauteen liittyvä vajaaravitsemus

 

 

Fyysinen hauraus ja sairauteen liittyvä vajaaravitsemus

Terveellisellä, ravitsemuksellisesti täysipainoisella ruokavaliolla on tärkeä merkitys koko elämän ajan. Ikä tai sairastaminen voi kuitenkin vaikeuttaa tarvittavan optimaalisen ravintoainemäärän nauttimista. Energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden riittämätön saanti voi johtaa vajaaravitsemukseen. Huonokuntoisella potilaalla on usein myös heikentynyt vastustuskyky tartuntataudeille.

Vanhuuteen liittyvän haurauden yleisiä merkkejä ovat tahdosta riippumaton laihtuminen, voimien heikkeneminen ja fyysisen aktiivisuuden väheneminen (1). Jopa 9 %:lla kaikista 65 vuotta täyttäneistä on vanhuuteen liittyvää haurautta (2). Syntyy noidankehä, jossa jaksaminen vähenee ja fyysinen aktiivisuus rajoittuu yhä enemmän.  Hauraat potilaat tarvitsevat enemmän sairaalahoitoa kuin ei-hauraat ikätoverinsa (3).

Ravitsemuksen merkitys hauraalle potilaalle

Iäkkäät ja sairaat tarvitsevat usein tavallista runsaammin proteiinia (4-6).

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että runsaammalla proteiinin saannilla on yhteys parempaan fyysiseen kuntoon ja suurempaan lihasmassaan (7-9). Proteiinin riittävä saanti on ikäihmisille tärkeää mm. vanhuuteen liittyvän haurauden ehkäisemiseksi (1).

60 kg painava terve henkilö tarvitsee vuorokaudessa 48 grammaa proteiinia. Samanpainoisella terveellä ikäihmisellä proteiinin tarve suurenee 72 grammaan vuorokaudessa (10). Yhtä painava sairas henkilö tarvitsee vuorokaudessa jopa 90 grammaa proteiinia (4). Proteiinintarpeen suureneminen vastaa 3 kananmunan lisäystä samanikäisen terveen henkilön proteiinintarpeeseen.

Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus

Sairauden myötä voi olla vaikeaa saada kaikki elimistön tarvitsemat tärkeät ravintoaineet suoraan ravinnosta. Energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden riittämätön saanti aiheuttaa vajaaravitsemuksen riskin. Vajaaravitsemuksen yleisiä seurauksia ovat infektioriskin suureneminen, heikotus/uupumus, luuston heikkeneminen, haavojen paranemisen hidastuminen ja jopa sydämen, keuhkojen ja ruoansulatuselimistön toiminnan huononeminen.

Ravitsemuksen merkitys sairauteen liittyvän vajaaravitsemuksen hoidossa

Hyvä ravitsemustila on sairauksien välttämisen ja terveyden ylläpidon ehdoton edellytys. Kaikilla ihmisillä – niin terveillä, sairailla, nuorilla kuin vanhoillakin – on oikeus saada yksilöllisen (sairaus-)tilanteensa mukaista ravintoa (11). Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus voi johtaa lihasmassan menetykseen, mikä taas heikentää voimia ja vähentää jaksamista (12).

Nykyään on saatavilla useisiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa siitä, että kliinisen ravitsemushoidon käyttö yhdessä lääketieteellisen hoidon kanssa vähentää komplikaatioita ja kuolleisuutta. Sopiva ruoka ja ravitsemus ovat potilasturvallisuuskysymyksiä. Laadukkaan, turvallisen hoidon perustana ovat vajaaravitsemuksen riskin arviointi, vajaaravitsemuksen syiden selvittäminen ja asianmukainen ravitsemushoito, jonka yhteydessä ravinnonsaantia seurataan. Tällainen hoito on hoitajan/potilaan kannalta yhtä tärkeää kuin lääkkeet, hengitystuki ja muut hoitotoimet. Kliininen ravitsemushoito on osa lääketieteellistä hoitoa (12).

Omaisen ajatuksia äidin vanhenemisesta

Ikääntymiseen liittyvä hauraus ei ole sama asia kuin luonnollinen ikääntyminen. Katso koskettava video omaisen ajatuksista äidin vanhenemisesta.

Onko sinulla tai läheiselläsi fyysinen hauraus tai sairauteen liittyvä vajaaravitsemus?

Nutridrink-sivustolta löydät tietoa itsellesi tai läheisellesi niin ravitsemuksesta kuin liikkumisestakin sekä tietoa tuotteistamme, mm. käyttövinkkejä ja reseptejä.

Lue lisää nutridrink.fi

Tuotteet ja tuotetietosivut

Oletko terveydenhuoltoalan ammattilainen tai onko lääkäri/ravitsemusterapeutti suositellut sinulle tuotteitamme?

Lue lisää fyysisen haurauden ja sairauteen liittyvän vajaaravitsemuksen ruokavaliohoitoon sopivista tuotteistamme tästä

Viitteet

  1. Morley JE et al. Frailty consensus: a call to action. JAMDA. 2013;14(6):392-7.
  2. Santos-Eggiman, et al. Prevalence of Frality in Middle-Aged and Older Community-Dwelling Europeans Living in 10 countries J Gerontol A Biol  Sci Med Sci 2009; 64:675-681.
  3. Makary et al. ”Frailty as a predictor of surgical outcomes in older patients” J. AM. Coll. Surg. 2010;210(6):901-8.
  4. Socialstyrelsen, Näring för god vård och omsorg, 2011.
  5. Wolfe RR et al. Optimal protein intake in the elderly. Clin Nutr. 2008;27(5):675-84.
  6. Bauer J et al. Evidence Based Recommendations for Optimal Dietary Protein Intake in Older People. JAMDA. 2013;14(8):542-59.
  7. Beasley et al. Biomarker-Calibrated Protein. Intake and Physical Function in the Women’s Health Initiative. JAGS 2013;(61):1863-1871.
  8. Burd et al. Anabolic resistance of muscle protein synthesis with aging. Ex Sport Sci. 2013;41(3).
  9. Koopman et al. Dietary Protein Digestion and Absorption Rates and the Subsequent Postprandial Muscle Protein Synthetic Response Do Not Differ between Young and Elderly Men. J Nutr 2009;139(9):1707-13.
  10. Nordiska Näringsrekommendationer 2012.
  11. Näringsproblem i vård och omsorg, Socialstyrelsen, rapport 2000:11.
  12. Socialstyrelsen, Näring för god vård och omsorg, 2011.